Eurooppalaisen EUobserver-verkkolehden espanjalainen päätoimittaja Elena Sanchez Nicolas kirjoitti viime viikolla, että usein ulkomailla pääministeri nähdään muun muassa monenkeskisen maailmanjärjestyksen puolustajana, kun taas espanjalaismedioita seuratessa hänestä saa ryvettyneemmän kuvan.

Sanchez Nicolas näkee, että ulkomailla ei usein ymmärretä espanjalaisen politiikan monimutkaisuutta.

- Päivittäiset skandaalit ja poliittiset pelit ovat myrkyttäneet julkista keskustelua jo vuosia. Korruptiosyytökset, sopimukset katalonialaisten separatistipuolueiden kanssa ja vastakkainasettelut oikeuslaitoksen kanssa ovat vain joitakin esimerkkejä aiheista, jotka ovat hallinneet otsikoita Espanjassa, päätoimittaja kirjoittaa.

Ratsia liittyi puolueen entisen sosialistisen pääministerin Jose Luis Rodriguez Zapateron korruptiosyytetutkintaan. Vaikka Zapatero ei ole enää hallituksessa ja hänen pääministerikaudestaan on toista vuosikymmentä, hän on Sanchezille tärkeä liittolainen.

Korruptiotutkintoja on aloitettu myös muutamista muista puolueen korkea-arvoisista ihmisistä sekä pääministerin puolison liiketoimista. Viime viikolla Sanchezin nuorempi veli David joutui oikeuteen: hänen epäillään saaneen vuonna 2017 huipputyöpaikan suhteillaan maakunnan hallintokoneistoon.

Kaikki tutkinnat ovat moniulotteisia, ja Davidin tapauksessa kantelu tuli laitaoikeistolaiseksi kuvaillulta ammattijärjestöltä.

Suomen Espanjan-suurlähettiläs Jari Luoto sanoo, että korruptioskandaalit ovat saaneet Espanjassa valtavasti julkisuutta.

- Niin kauan kun oikeusistuimet eivät ole näistä lausuneet, on mahdotonta tehdä mitään johtopäätöksiä, Luoto sanoo STT:lle pääkaupunki Madridista.

- Selvää on tietysti se, että kaikki tällainen julkisuus on aina haitaksi niille, jotka sen kohteeksi joutuvat.

Oikeusjärjestelmät eri maissa ovat erilaisia. Luoto sanoo, että espanjalaisesta julkisesta keskustelusta voi päätellä, että maassa politiikka on hivuttautunut oikeusistuimien toimintaan.

Verkkolehti Politico kirjoittaa, että muun muassa korruptiosyytteiden takia pääministeripuolueen liittolaisille voi olla aiempaa vaivaannuttavampaa pysyä hallituksessa.

OPPOSITIOSTA on katsottu, että skandaalit tarkoittavat sitä, että Sanchezin tulisi erota tehtävästään ja päättää uusista vaaleista. Toisaalta taas on epäilty syytteiden poliittisia motivaatioita.

- Tapausten kasaantuminen osoittaa, että nämä eivät ole yksittäisiä tapauksia tai synkkien salaliittoteorioiden tulosta, keskustavasemmistolainen El Pais -lehti kirjoitti.

Espanjan on epäilty käyttäneen Sanchezin aikana myös runsaasti EU-koronatukia julkisen hallinnon eläkkeiden ja maksujen rahoittamiseen, vastoin EU:n sääntöjä. Samankaltaisia EU-välistävetoja ovat tosin tehneet aiemmatkin hallitukset pitkin 2000-lukua, eikä oppositio kovin laajasti paheksu Brysselin vedättämistä.

SEURAAVAT VAALIT on Espanjassa pidettävä viimeistään ensi vuoden elokuussa. On kuitenkin mahdollista, että nyt kahdeksan vuotta vallassa olleen Sanchezin suosiota testataan vaaleilla jo aiemmin.

Suurlähettiläs Luoto sanoo, että Espanjassa nähdään sama ilmiö kuin muualla maailmassa: puoluekenttä pirstaloituu, maltilliset ja perinteiset puolueet heikkenevät ja erilaiset politiikan äärilaidat kasvattavat kannatustaan.

Seuraavissa vaaleissa talouteen ja elinkustannuksiin liittyvät aiheet tulevat todennäköisesti olemaan huomion keskipisteenä, kuten muuallakin maailmassa.

- Espanjassa politiikka on suomalaisittain katsottuna hyvin kärkevää. Eli puolueet ja tiedotusvälineet hakevat vastakkainasettelua varsinkin oikeiston ja vasemmiston pääpuolueiden välillä, Luoto sanoo.

SANCHEZ nousi pääministeriksi vuonna 2018 epäluottamusäänestyksen jälkeen ja seuraavana vuonna hänen puolueensa voitti vaalit vasemmistolaispuolueen kanssa.

Puolue kuitenkin hävisi vaalit vuonna 2023, mutta vaalit voittanut oikeistolainen Partido Popular ei onnistunut muodostamaan hallitusta. Tämä johti siihen, että Sanchez päätyi johtamaan vähemmistöhallitusta.

- Kotimaassa hänen kannattajansa pitävät häntä pragmaattisena johtajana, joka kykenee pitämään hajanaisen ja polarisoituneen maan yhtenäisenä. Kriitikot taas näkevät hänet opportunistisena johtajana, joka olisi valmis uhraamaan lähes mitä tahansa pysyäkseen vallassa, päätoimittaja Sanchez Nicolas kirjoittaa.

Teksti: STT / Milja Rämö